Bartek Sankari
t?ynn? pelkk?? valtiop?iv?miesvaalia, h?n ei
h?nen naapurinsa ja suutelee h?nen k?tt??n. Suuri p
puolustajia niin
ivill?!-sanoo naapuri vakuuttavalla
t?hden, mutta yleisen hyv?n... Ja taas peitti
arck, rouvani!-h
i. Sen tekisi h?n ilman valtiollistakin tarkoitustaan, sill? h?nell? on hyv? syd?n. Mutta h?n on sit? innokkaampi valtiollisista syist?. Mit? h?n ei tekisik??n heid?n hyv?ksens?! H?n ei uskalla sanoa sit? miehelleen, mutta h?nt? ihan vastustamattomasti haluttaa menn? talonpoikien vaalikokoukseen, ja onpa h?n ajatellut puhettakin, jonka h?n pit?isi siell?, jos h?n vaan saisi siihen luvan. Mik? erinomainen puhe! Kenties ei h?n kuitenkaan uskaltaisi pit?? koko puhetta, kuin oikein vaadittaisiin, mutta jos h?n kuitenkin pit?isi sen...! Kuin huhu kertoi, ett? viranomaiset olivat hajoittaneet Pognembinin koko vaalikokouksen, meni suuri poliittiko huoneesensa, itki mieliharmista
telee h?nen k?si??n. Bartek heitt?ytyy h?nen jalkoihinsa suostumuksen mukaan, ja pikku Franek s
arahin Bartekini, ett? te annatte ??nenne minu
nk??n h?n j?rveen!-?lk?? pahastuko, armollisin rouva, mutt
sken, ett? h?n m
iksi seisot siin? kuin h?rk?? Minun t?ytyy pyyt?? Teilt? antee
totta? Olettehan puolalainen ja me olemm
niin!- vakuuttaa Magda.-Mink? t?hden roikkuu p??si kuin h
uvan k?tt?, aina vaan ??net?nn? ja alak
*
vaan h?n kuvittelee nuoressa p??ss??n, ett? heill? molemmilla, sanan todellisessa merkityksess?, on teht?v? t?ytett?v?. V?liin kohtaa h?n miehens? vieraitten keskell?, vet?? h?nt? hihasta ja kuiskaa h?nen korvaansa: "herra valtiop?iv?mies". Aivan kuin lapsi, h?n antaa mielittelynimi?. Josef hymyilee ja he molemmat ovat sanomattoman onnelliset. Molemmilla on suuri halu suudella toisiaan, mutta se ei sovi vierasten l?sn?ollessa. N?m? t?hyst?v?t ulos joka hetki n?hd?kseen pappia, sill? asia on erinomaisen t?rke?. ?sken kuollut valtiop?iv?mies oli my?skin puolalainen, ja saksalaiset ovat ensi kerran asettaneet oman ehdokkaansa t?ss? vaalipiiriss?. Voitollinen sota on rohkaissut heit?, juuri sen t?hden on kartanoon kokoontuneille puolalaisille niin t?rke??, ett? heid?n ehdokkaansa tulee valituksi. Vaikka p?iv?llist?k??n ei viel? ole sy?ty, pidet??n jo is?nmaallisia puheita, mitk? eritt?inkin tekev?t vaiku
errottavaa? Onko herra
varmaa? Onko p??
keita. Talonpoika heitt??
on va
kille ja painaa
Hurraa!
Saksalaiset ovat saaneet selk??ns?! El?k??n m
appi?-ky
kyl?nvouti-viimeisi? ??n
ttava!-k?skee
huutavat t
lankeaa miehens? kaulaan kaikkien l?sn? ollessa. Mutta he e
?mme!-sanoo naap
ratina, ja pappi yhdes
ist?, ast
tuloa! Kuinka suuri
ittaa sitten seuraavat t?yke?t, lyhy
erg on
ja kauhistuneita, kiivaita kysymy
erg on
unut? Mitenk?? Kyl?nvo
sitten t
raukkansa ulos huoneesta. Rouva puree n
k?sill??n p??t??n. Kaukaa kuuluu sekanaisia huutoja ja ilon
n sanoo rouvalleen ovella:-"il faut faire bonne mine".[1] Eik?
? olla mil
n, kuinka se tapahtui,-p
armollinen herra,-s
npojatkin ??nest
t?ss? k
olemme n?hneet, kuink
lber
ovik-?! sa
elehtii maassa, kuin vaimo antaa h?nelle aikalail
ava pois kyl?st?!-sano
t olleet sodassa, ovat ??nest?neet niin kuin h?n.
rjaa petosta, vaal
et kartanossa. Iltasella matkusti herrasv?k
istui t?lliss??n vieraana vaimollensakin, sill?
*
, ja herra Just, joka oli tullut Bartekin t?ll
nyyhkytti syd?nt? s?rkev?sti, surressaan kadotettua kotiaan ja kotiseutuaan. Mies oli vaiti. Oli aivan tyhj?? tiell?, ei n?kynyt vaunuja, ei ihmisi?, ainoastaan ristiinnaulitun kuva ojensi sateesta kastuneita k?si??n ilmaa
asv?ki j?i asum
op