Leo Tolstoin kertomuksia

, ruokki lapset. Sitte otti itsekin jonkun suupalan ja alkoi arvella, milloin

lisens? eik? sitten sy? paljon illalla, n

?n t?n??n viel? taikinaa. Jauhojakaan ei ole en?? muuta kuin

aikkaamaan miehens? mekkoa; neuloessaan muistelee mi

saa jo hyv?tkin turkinainekset. Turkki on aina turkki, vaikka se ei olisikaan parkkinahoista. Mik? leikki oli viimekin talvena ilman turkkia! Ei p??ssyt avannolle eik? muuannekaan. Kun

porstuaan. H?n pisti neulansa kankaaseen ja l?hti porstuaan. N?keep? kaksin tul

risti, kun n?ki miehens?, ilman kauhtanaa, mekko vaan yll? ja k?det tyhjill??n, vaikenevan ja kainostelevan. Joi kun joik

ihan nuorukaisen, puetun heid?n kauhtanaansa. Ei paitaa eik? takkia sill? ollut ollenkaan. Tultuaan sis??n, j?i se liikkumaton

nin ??reen ja katselee

t??n ja istui hyv?np

h?n, etk?s toimita

n toista, milloin toista ja pudistellen p??t??n. Simo kyll? huomaa, ettei eukko suinkaan ol

iseni sy?m??n, s

istui p

Etk?s ole mit

a vim

Menit turkin hakuun ja kadotit kauhtanasikin ja lis?ksi toit kotias

a. Mit?s j?rjett?m?

ensin, mik? mi

mihin rahat o

anaa, sai sielt? se

ei maksanutkaan velkaansa

ja talon ainoan kauhtanankin antoi alastomalle, ou

t?, k?vi k?tkem??n s

. Mik? sit? kaikkia alastom

pa kielesi. Kuule ensin

lyt sinun vaimoksesi ruvetessani. ?itini antoi minulle ison joukon palttina

? ja kuinka tuon vieraan kohtasi; mutta Martta ei suo h?nelle sananvuoroa, sanat tulvailevat pa

mistaan; viimein kohahti Simo

a senkin riistit p??lt?ni ja kiskoit yllesi. Anna po

tten eukko tempasi mekkonsa, heitti sen p??h?ns? ja tarttui k??k??n. Oli jo l?hte? tuvasta, mutta py