Leo Tolstoin kertomuksia
istuu vaan kyyryss? eik? katsokkaan edes Simoon; ik??nkuin olisi aivan uuvuksissa, niin ettei silmi?ns?k??n saa yl?s k??nnetyksi. Simo astui aivan viereen: silloin se vasta ik??nkuin her?si, k??nsi
? puheista, sanoo h?n.
let
k?det ja jalat hennot ja kasvot lempe?t. Simo heitti kauhtanan h?nen hartiolleen. Mutta eih?n se saa k?si??n hihoihin
? alkoi palella, arveli itsekseen: "minun on p??ni kalju kauttaaltaan, mutta h?nell? on pitk?t ki
istumaan ja pani h
h?net, sanoi s
e, ett?s l?mpi?t. Kyll? t?ss? ilman meit
atsoo lempe?sti Sim
pit?m??n. T?ytyy menn? ihmisasunnoille. Tuossa on sau
astui kepe?sti,
?, kysyy Si
? kauk
? t??lt?
nnen. Mutta kuinka sin? joudu
ole minun
atenkin ovat
le ollut paha. Jumala
in sit? t?ytyy p??ns? pist
se mi
li lempe?, mutta ei vaan ilmaise mit??n itsest??n. Simo arveli itsekseen, s
n luokseni; l?mpe
n ja akkansa mekkoa tiukemmasti ymp?rilleen k??rien ja arvelee itsekseen: "N?ink? se turkki saatiinkin; menin turkin hakuun ja kadotin kauhtanankin ja kaupan p??llisiksi tuon alastoman miehen kotia. T?st? muij