Hellmannin herra; Esimerkin vuoksi; Maailman murjoma

h?n is?nn?lt? ostanut nimikkoruunansa, ja he ovat sopineet suullisesti siit?, ett? Junnu, jos haluaa m?kkil?iseksi asettua, saa viljell? maata kymmenen vuotta arennitta,

itten ole t?t? tuumaansa toteuttanut! Mutta mist?s h?n olisi voinut aavistaa, ett? on kuitenkin yksi ihminen t?ss? maailmassa, joka ei h?nt? syrji ja vainoa! Ja kymmeneksi vuodeksi ilman arentia, ilman mit??n voitonpyynti? ja ahneutta? Kyll?

le, josta ei n?y muuta kuin rikkomatonta, kellastuvaa syksymets?? ja mets?in v?liss? nukkuvia soita. Muu maailma miss? lieneek??n tuolla kaukana noiden m?kien takana, josta ei kuulu hiiskahdusta eik? nouse savu

uitenkin sammal tukon ruunansa ke

rauhaa mieleens? viel

ikkansa, ett? ?ilki?t? hakevat h?net k?siins? ja tulevat suurella joukolla h?nt? t?nne

on m?kkins? paikan katsonut, on jo ennest??n vanha, puoleksi maan sis??n vaipunut mets?sauna, tehty siihen entisaikain kaskenpolttajain a

asta, kuuntelee kuin vanki vainoojiaan, j?sent? liikauttamatta, henke? vet?m?tt?. Sunnuntaisin h?n heit? varsinkin odottaa ja poistuu varmuuden vuoksi jo aamusta varhain me

lmaannu. Ja lumiin menness? on J

t puut r?isk?htelev?t iloaan pit?en, ja savu vaeltelee katossa sein?st? toiseen

ko h?nell? sija, josta h?nell? on oikeus osoittaa ulos jokainen, joka tunkee sinne h?

n muistella. Mutta olihan se sekin ollut samalla lailla maailman murjottavana kuin h?nkin eik? saanut koskaan omaa kattoa p??ns? p??lle. Oli kuollut huutolaisena j

! porton poika!-Jaanan Junnu! porton poika!?- Siit? pit?en h?n alkoi h?vet? ?iti??n ja ?iti h?nt?, ja he tekiv?t molemmat pitki? mutkia toinen toistaan kiert??kseen. Mutta kuolintaudissaan se laittoi sanan ja k?ski k?ym??n puheillaan.

la tavoin, niin se kalvaa h?nt? nyt yht?kaikki. Ja haihduttaakseen n?it? mietteit??n h?n ryhtyy

aa pit?j?t?. Mutta siell? t?ytyisi taas tulla yht

aa ja kiert?? sinne menness??n

ved?tellen merenrannasta sis?maahan kauppa

an pyry eik? pakkanen, sy?tt?? h?n tiepuolessa ja hakee y?sijaa katon alla ainoastaan hevosensa vuoksi. Ikkunoista, pihoilta ja tiepuolesta katselevat silm?t h?nt? vaivaavat ja kiusaavat, ja helpotuksesta huoaten l?htee h?n

ytty? ja markkinamiehi? ajella

?lkeen. Ne pakenevat, mink? kerki?v?t, mutta seuraavan m?en p??lle p??stess??n h?n saavuttaa heid?t ja vihansa viimeisell? vimmalla pudottaa h?n seip??n reen per??n. Reess?olijat enn?tt?v?t v?isty?, seiv?s katkeaa kahdeksi per?lautaan, ja Junnu j?? l??h?tt?en kaplaiden sijalle seisomaan. Takaisin palattuaan tapaa h?n kuormansa tiepuolesta toisen m?en alta ja hevosensa vaahtoisena vavahtelemasta aisa sel?n p??ll?. Nyrkki??n puiden ja k

. Ja kun ansio on ollut hyv?? eik? tee enemp??k??n mieli, palaa h?n pian-yh? kirkonkyl?? ja asutuita paik

selee, kun h?n tuon tuostakin k??nn?ikse sit? taputtelemaan. H?n on hyv?ll? tuulella, myh?ilee ja naurahtelee itsekseen t?t? joukkoaan ja tuumailee kotik

tuo tiet? mist??n, siell? ei ole k?ynyt ainoatakaan ihmist?, ja j?nikset ja mets?kanat ov