Rautatie

rautatien rataa pitkin ... sinnep?in kiinnitt?en hitai

iisa v?h?n j?lemp?n?,

sa ei tohtinut. Viel? olisi tehnyt Liisan mieli juonittelemaan ja viel? se

?skenyt h?nen tukkimaan suunsa, k?skenyt yhden kerran ja toisen kerran siivosti ja hiljaisesti ... mutta kun Liisa siit? vain kiihtyi, niin silloin sanoi Ma

katseli ymp?rilleen eik? tuntenut seutuja. Ei h?n sit? oikein m

uen rataa my?ten poikkipuulta poikkipuulle sanaakaan pu

se sen tahtoo takaisin, niin saanhan edes sanoa, ett? ?tokkohan a

takaisin. Kulki, niinkuin ei olisi kuull

aan ... kun olisi l?htenyt siin? kohti pois, niihin ensin

?k??n vaikut

n, ja ik?v?? oli matkan teko, kovin ik?v?t? kummastak

vasten kasvattanut, ja ukkonenkin keskip?iv?ll? jymissyt. Mutta siihen

. Ei n?kynyt niit? paikkoja, joista oli l?hdetty k?velem??n, mutta ei e

nenkin taakseen. Oli korva ottavi

siv?t kuta kiireimmiten tiepuoleen, toinen toisel

s?hk?isi heid?n v?litsens?. Kylm? ilman henki nuol

olisi saatu siin? menn?kin sen kahden markan edest? ... eik? olisi tarvinnut k?vell? ... ja viel

t?, ett? se ei helpota moneen p?iv??n. Id?st? sadetta nosti ja sielt? sit? kest

Sen tunsivat kumpainenkin. Ja olisivat aikoja sitten takaisin k??ntyneet, jos olisivat poisp?in menossa oll

mett?, ett? he sit? l?htev?t katsomaan ... ei, vaikka laittaisivat

laista sadetta viel?. Matalaksi aleni taivas, harma

eet ... olisivat edes tyytyneet siihen, ett? syrj?st? katselivat ... niin jo olisivat kohta kotona ... vaan nyt, milloinhan lienev?tk??n?... Sohisten satoi vett? synkk??n mets??n kahden puo

n tullessakin viel?, yht? matalan

ta r?mpineet ja metsi? ja tiett?mi? korpia. Jostain kohti oli Matti mets?tiet? ollut oikaisemaan l?htevin??n ja Liisa oli kysym?tt? per?st? tullut. Vaan ei ollut Matti kau

yneet ... lumireen kohdalla juuri, jossa oma tie erosi

aan m?nnik?st? alkanut r?k?tt?? ja m?rk?n? luuhakkeena ku

ajatellut. Kun olisi sen naurun ennen merki

lle mit??n sanonut, ajatt

aassa savessa olletikin, niin ett? pitk? tuli j?lki ja oli

sakea heinikko aitovarrella. Mustiksi olivat sateen puole

sis??n, niin vett? vuoti katosta,

otanut. Ja uunin oli toki kotimies

a kyselem??n, mutta kun ei v

? muut matkamiehet, ett? ?on sit? nyt maailmaa n?hty?;-sit? ajatteli

s se sit? sattumalta l?heni, ja aloittivat v?h?n vaiti oltuaan toisesta paikasta. Ja kun muiden kuulivat rautatiest? puhuva

*

een nousivat vuoteeltaan ja katastivat ikkunasta u

anut ... poudanpahan kuitenkin

tteli, vaikka eiv?t he taaskaan siit? aa

lle mennyt lehm?? lyps

tarella viikatett

pit?? t?st? minun

i? niin hyv?n mielen tunne, ett? py?r?

tti kellahtava taivas. Aurinko alkoi sitten kimallutella kasteista

ut, ja kurahtaen katkesi se

?i pyttyyn maidon ja kissan kup