Rakkaita sukulaisia

n kyll? totta, ett? avonaisella pihalla loikui seitsem?n karhunkokoista verikoiraa, ja jos joku tahtoi menn? sis??n huoneisin, kysyi se enemm?n vaivaa, kuin jos Pestiss? pyysi talonvartiaa ovea av

t?mi? keppej?, joita vastaan ei voi nojata its

umpi olisi mennyt toisen luokse, sill? tie oli leve? ja t?ytyi huutaa kovasti toinen toisensa sanoja kuullaksensa, mutta tiell? molempien talojen v?lill? oli niin paljon likaa, ett? vaunuillakin oli vaikea siit? l?vit

??h?n asti kunniallinen, kelpo mies, eik? tuota sinulle h?pe??. Pit?k??mme kiinni tuosta vanhasta hyv?st? tavasta, ett? unkarilaiset katsovat i

tavalla, ilman t?hdist?-ennustusta, kasvaa pianon-soittajaksi tulematta, suorittaa kunnialla koulunk?yntins?, ja kun h?n on kaikki oppinut, tulee h?n kotiin vanhempiensa tyk? ja asuu heid?n luonansa kuuliaisena poikana. N?m?t naittavat h?net, kun h?n tulee siihen ik??n, ilman mit??n runollisuutta; ja kuoltuansa j?tt?v?t he h?nelle taloutensa ilman velkoja, sill? t?m? luokka kansalaisistamme pit?? velkoja jonkinlaisina syntin?, noudattaen sit? periaatetta, ettei kunniallisen ihmisen tule antaa ulos enemm?n kuin h?n saapi sis??n; keinotteleminen ei ole unkarilaisen mielitoimia. T?m? periaate oli siihen m??r??n asti juurtunut Kassayn syd?meen, et

z set?mme ottikin vaimokseen. He eiv?t tosin kirjoittaneet toisilleen v?rssyj?, mut

y?ty?: maksut ja lis?tulot riittiv?t tuskin asianomaisiin kulunkeihin. Mutta unkarilainen aatelismies uhrasi mielell??n omastansa tuon h?nelle arvollisen virkatoimen ja sen verrattoman itsetunnon t?hden, ett? h?n on k

heid?n huomionsa, ja kun he katsoivat maantien p??h?n, jossa se k??ntyy puimatantereen ohitse, tuli n?kyviin oiva ajokalut hevosineen, jotka

?-istujat purivat kieleens?, jos puhuivat, viel?p? sys?si ihmisen uloskin, jos ei h?n pit?nyt laidasta lujasti kiinni. Vaunun-ovia ei voinut avata eik? sulkea, jonkat?hden ne kerran kaikkiansa olivat vahvasti kiinni sidotut seililangalla; takapuolelle oli molempien resorien v?liin k?ytetty iso hein?kimppu, joka kunkin t?r?hyksen per?st? uhkasi lent?? sis?ss?-istujain niskaan. T?m?n kunnioitettavan muinaisj??nn?ksen eteen oli valjastettu kaksi s?vyis?? hevosta ja k

iseen k?ytettyj? talonpoikais-hevosia, joita ei oltu kasvatettu rauta-akselisia vaunuja vet?m??n; itse tuntien heikko

?llisesti yksi sis?ss?-istuvista nelj?st? henkil?st? p??ns? ulos monilukuisten matk

?n astu esiin muuta kuin suuret viikset ja pitk?vartinen piippu, jonka suukappaleesta tupakoitsijan t?ytyy tarkkaa vaaria pit??, jottei se joka vaunun-t?r?hyksest? sy?ksyisi sis??n h?nen suulakeensa. Vasta-p??t? mammaa istuu toivoisa poika-nulikka, jonka karitsan-nahkainen lakki on painettu niin syv?lle p??h?n, ett? sen alta pist?? esiin vaan kaksi punaista pikku korvaa molemmin puolin, ja joka tutkistelevalla levottomu

a ennenkuin h?n sai t?t? ymm?rt?m??n kysymyst?ns? - nimitt?in miss? t?ss? kyl?ss? kunnioitettu herra L?rincz Kassay asuu - ja siihen tyydytt?v?? vastausta antamaan, olivat konit sillaikaa jo lev?ht?neet, ja kunnian-arvoisa rouva vaipui taas myttyjen sekaan, jyrk?ll? ??nell? komentaen kuskia: "anna menn?, Marczi! ei ruoska eik? hevo

rouva uudestaan ry?mi esiin puhutellaksensa jotakuta, ei

alinomaa kuskia pys?ht?m??n? Seh?n juuri on o

inen, "senp?t?hden juuri huudan h?nt? pys?ht?m??n, jott'e

n hajdú'ta. "No min? saatan teit? heti; tulkaa vaan per?s

h?n k?vi jalkaisin, mutta jospa h?

aan porstuaan, joka h?nest? oli soveliain vastaanotto-paikka. Siell? vartoi h?n heit?, puhaltaen ulos piip

sti poltti edess??n istuvan, pitk?s??risen pojan kasvoja. Luonnollinen seuraus t?st? oli se, ett? tuo spartalaisella hellyydell? kohdeltu nuori herra julmasti parkuen k?sin karkasi kiinni kasvoihinsa, joka liikunto sys?si pitk?n piipun vanhan herran hammasten v?liin niin, ett? se oli puhkaista aivot h?nen p??st??n. - "Kuka t?m?n teki?" huusi vanha herra, vet?en piipun ulos suustaan ja heiluttaen sit? uhkaavalla liikunnolla molempien poikien p??n ylitse. Mutt

aan kiinni-sidottuja vaunun-ovia, kantoivat he vihdoin sel?ss??n ulos sis?ss?-istujat, jota apua pitk?s??rinen nuori mies kuitenkin j?yk?sti kielt?y

kaisiin kotivaatteisin, edess? r?yhelletty esiliina ja p??ss? sinisill? nauhoilla koristettu, soma myssy. Pieni nelivuotinen, valkotukkainen,

istuneita jalkojaan, kaikki yht? haavaa talon herran ja rouvan eteen, jolloin vieras rouva, perheen

nna Sajtóry'na,[6] teid?n sisarenne tyt?r ?idin puolelta. Koska matkamme kulki t?nne p?in, emme

en piipun suustaan, voidaksensa vastata kunnioitetun rouvan

akas orpanani aj

onnesta, tehk?? hyvin, astukaa sis??n.

jatkaa, osoittaen vieress??n seisovaa mi

s n?hd?, tunteeko rakas herra lankoni minua", ja t?m?n sanottuaan tarttui

joku vaatii ihmist? tuntemaan h?nt? ei

st?, mutta ei voinut sa

ipulla ja korvalapuilla varustetun karvalakin. L?rincz'in eteen ilmestyi nyt kummalliset, yksinkertaisen n?k?iset kasvot suurella, paljaalla otsa

n tunne minua?" kysyi

olisi mielell??n tahtonut t?h?n ky

?n, otsaansa sormenp??ll??n hieroen, "n

? me vuonna 1830 olimme yhdess? k

totta. Nimenne on a

h?n ollut yhdess? kymmenentuhannen ihmisen kanssa; jos n

n? olen Menyhé

tuneena siit?, ett? vihdoinkin oli p??ssyt tuosta henkisest? jal

? vaikka t?m? oli sanonutkin nimens

isa rouva. "T?m? pienempi on Péter, tuo isompi

en toiseen k?teens? ja painaa siihen sek? nen?ll? ett? suulla suutelo semmoinen, jotta h?n tuskin saattoi pyyhki?

i; te olette jo liian suuri k?tt? suut

taivaan ja maan ymp?ri k??ntyv?n, eik? tiet?nyt, mitenk? t?st? teht?v?st? suoriuisi. P??lliseksi alkoi

a t?ss?kin on jotain, joka ansaitsee huomiota. Talonkoirain k?yt?s on luotettava todistus is?nn?n vieraanvaraisuudesta: miss? koira nuolee vieraan k?tt? ja yst?v?llisesti hyppii h?

niatervehdyksill?" - "Min? iloitsen, ett? meid?n on onni" - "Ei, onni on meid?n", jne, jne. Sándor orpana tuli t??ll?kin tilaisuuteen astumaan er?st? kissaa, joka ei kellenk??n

joka kuitenkin puhuessaan n?ytti vanhemmalta, tupakasta mustuneitten hammastensa t?hden. H?n oli puettu polviin asti ulottuvaan viheri?iseen Zrinyi-dolmány'iin,[10] jossa oli leve?t ny?rit ja p?hkin?n kokoiset napit. Niin pian kuin h?n oli p??ssyt ulos bunda'staan, asetti h?n molemmat k?tens? sel?n taaks

tettu rouva tahtoi osoittaa mielihyv??ns? tai mielipahaansa, ja h?nen perheens? j?senet olivat jo niin tottuneet ottamaan vaaria t?st? omituisesta osoittelusta, ett? he vierasten ihmisten seurassa lakkaamatta pitiv?t silm?

v?n, sill? h?n teki niill? aina semmoisia liikuntoja, kuin tahtoisi heitt?? ne luotansa pois jonnekin. Sama mieli oli h?nell? jalkojenkin suhteen, sill? h?n osoitti erinomaista taipumusta kompastua kai

tins? vierest?, vaan piti alinomaa kiinni h?nen hameestansa, jos

llallisesta, jonka k?skyn t?ytt?mist? todisti ?kkin?inen kanain kaakotus. Sill? v?lin oli "Péter poikani" huomannut er??n avatun

! minun

oli siihen jo niin tottunut, ettei h?n ensink??n huolinut parista ly?n

le noita omenoit

vaiensi h?nt? ?iti, mutta

nsa tuommoisesta lapsen-parusta; h?n nousi yl?s, ot

, mutta ?l? sy? sit?, v

lm?n ja katsoa

kuinka pit?? sanoa? No? etk? tied?? Sano kau

li saanut ly?nnin selk??ns?, si

s, mutta odotti vaan siksi kuin ei kukaan katsonut h

in paljon kuin vaan suuta oli, vonkui niin,

oli? Mik? sinua vaivaa? Kuka on sinulle p

ovasti nyyhkytt?en, sitrunaa,

ena p

rttaista poikaa, antaen h?nelle k?teen kappaleen torttua ja l?het

iini polttamaan piipun tupakkaa", ja sitte vei h?n miespuoliset vieraat omaan huoneesensa, jokaisessa

kaminissa r?tisi valkea iloisesti; sen vieress? oli toisella puolella iso puukori ja edess? mukavia, naha

kse ja tarjoten heille noita suuria nojatuoleja. Sándor orpanani ei kuit

stasi h?nen puolestansa is?; "h

toi pojan seisoa; t?m? ei ollut tottunut istuutumaan ennenkuin h?nt? ve

uun", kehoitti L?rincz ja t

ttanut sit

stasi taas is? h?nen sijastansa

svatetun nuoren miehen ei sovi vieraille n?ytt

omat mielipiteens? ja ett? h?n uskaltaa tuoda niit? esiinkin, jahka vaan h?nen puolisonsa ei ole l

sijasta tehd? h?yryhevosia, jotka vet?isiv?t laivoja; silloin e

kaan saisi viljell? perunoita, sill? jos t?m? kasvi n?in p

herrastiloilla kaikki kasvattavat lampaita, eik? en?? pid? tammakartanoita, niin et

ikka viulunsoittoa oppimasta, koska kaikki pahat tavat saavat alkunsa ett? nuoriso voipi k?tke? viulun

, joka aina t?h?n saakka, selk? kaminia vastaan, oli katsoa t?llistellyt e

l? silmill? h?nen puoleensa, jotta

ppeli, yhteen pudistetuilla k?mmenill? pid?tt?en ulos-purskahtavaa naur

erra, joka pelk?si ett? Menyhért set? nyt heti tarttuisi toivorikkaan poikansa tukkaan. "?l? ole noin vilu

?? Sándor orpanallemme, jotta h?n k?ytt?isi itse??n j?rkev

ándor'in puoleen. "Siis ylk?miehen tapainen? Mutta tule

htimet, joka tahtoi vet?? Sándor o

i kylkiluu?" kysyi talon

l? h?n tahtoi ilmoittaa suuren asian; laskettuansa t

onotariuksen tytt?rell?, neiti Linka'lla, jonka h?nen rakas is?ns?, joka on lapsu

rincz herra; "min? tunnen h?net; sangen kelpo perhe, is?, ?iti, ainoa tyt

si eiv?t he antaisi?" kysyi Men

en", puolusti itse??n L?rincz, "

sa sai h?n kaikissa aineissa erinomaiset arvolauseet. Mutta mit? saakelin k?ryn hajua t??ll? on? Jotain palaa. Sin?? ehk? s? poltat t

olttanut toisen liepeen tuossa punais

tu, p

uneen vahingon, eik? katsonut, mihink? istui. H?n vaan yh? tirkisteli

amentariseksi, yritti L?rincz herra k??nt?m??n puhetta

suorittanut tutkinnon

e'lla", vastasi t?m?, u

p? sangen

n tapa nuoria miehi? oikein pinnist??. Kerrop

dor oli valmis

ysyi: qu

ei ollut tehty sit? varten, ett? sen kannelle istuttaisiin; t?m? murskahti rikki h?nen altans

yhért herra sit? vastoin pel?styi hirve?sti; ensi silm?nr?p?yksess? h?n ei ymm?rt?nyt, mit? pojalle oli tapahtunut. Kaikeksi onnek

mit??n luuta murtunut, sitte katseli h?n ymp?ri

os ei siit? olisi tehnyt loppua sis??n astuva hajdú, joka ilmoi

ll? muutoksilla ja poikkeuksilla esitelm?ss?, esimerkiksi, ett? Sándor orpana tutkinnossa oli saanut praeclarum; ett? tyt?t kotiseudulla olivat aivan hurjasti h

a pikku Klárika tuli parkuen ja nyyhkytt?en sis??n, ilmoittaen, ett? Péter ens

sinua selk??n antaa? Tuleeko sinun tuolla tavoin k?ytt?? itse?si t

vaan h?n ry?mi s?ngyn alle ja tirkisteli sielt? mammaansa. Ei rukoukset eik? uhkaukse

ksi, "jos et tule pois sielt?, et saa mit??n illallista. J?? vaan sinne s?

kuin ilmoitettiin et

, "pahan pojan suljemme t?nne sis

aikki olivat ehtineet kesken?ns? riidell?, kuka ensiksi istuisi, ja em?nn?n t?ytyi oikein k?ytt?? v?kivaltaa saadaksensa vierasta rouvaa asettumaan p?yd?n p??h?n; alimmasta sijasta taas sy

yhteen p?yt??n h?nen kanssaan ja yritin, min?kin, kaikin mokomin istumaan viimeiselle sijalle. 'Istu sin? vaan, veikkoseni, mi

?ri hyv??, herkullista gulyás-lihaa, jonka nime?kin jo paperille kirjoittaissa tuntee sit? hie

jdú, muuten olisi varmaankin t?ytynyt he

lmoitti h?n yleiseksi h?mm?stykseksi

yi L?rincz herr

selitti Menyhért herra, "h?ne

atteli itsekseen L?rincz herra; "no, tu

hymyiliv?t herttaisesti juustoisen kerman keskelt?, paistettujen l?skipalai

sanoi L?rincz herra naapuri

n ei ole liioin n?lk?; pait

? mik??n vaivannut, mutta h?n oli tottunut siihen, ettei sy?nyt ennen

uskomaan, mit? h?n h?vi?kseen oli harkinnut, ja l?hetti nuot hyv?t, tuoksuvat, juustoiset

ja koko illallisen aikana jokaisesta ymp?ri-k?yv?st? ruokalajista sanoa, ettei "h?n voi sit?

ikia, herkullista omena-leivosta ja valkorintaista kalkkunan-paistia. Sándor orpa

arkoittaa p??nkivun", sanoi L?rincz herra ja

h?n t?ll? hetkell? olisi vet?nyt syrj??n lasiansa, niin ett? L?rincz he

i h?nen puolestansa is?, "h?nen e

koitse; h?nest? tulee miljonan-mies. Minua vaan pahoittaa, ett? h?nelle jo on valittu t

ti aivan toista el?m?n-viisautta, kuin Sándo

i h?n h?mm?stykseksens? huomaamaan, ett? tultiin toimeen ilman h?nt?kin ja ett? viereisess? huoneessa helisi veitsi?, kahveleita ja lusikoita, mutta ei kukaan tullut h?nen l

haha-maha! Mahah

ieni Klárika kenenk??n huomaamatta kappaleen kalkkunan-paistia ja kaksi leivosta, jotka oli pantu h?nen lautasellensa, k?tki ne vikkel??n esiliinansa

toi huomaamatta taskuunsa luikahtaa kappaleen leip??, josta

suurella juhlallisuudella lastenkamarin oven, p??st?en ulos pienen pahantekij?n, joka, posket rasvassa, i

en kuitenk

a ja pyyhkien h?nen kasvojansa, "mene heti suutelemaan t?d

asta sittekuin h?n oli tullut vakuutetuksi ep?luulonsa per?tt?myydest?, palasi h?nen vanha luottamuksensa maailmaan takaisin, ja h?n rohkeni pyyt?? viel? kappaleen omena-leiv

?iv?t ruokasaliin, lapset pantiin maata j

suden; h?nen taskussansa oli kappale pehme?t?, valkoista leip?? - mutta miss?

s?ngyss??n, mutta molemmat herrat joutuivat semmoiseen keskusteluun, ettei siit

lem??n, jos suvaitsette", sanoi h?n vi

incz herra. "Siell? on pi

un jollekin

? tulee kau

?nkivistyk

menn?. Tehk??n h?n

an p?in ja ihan akkunan edess? seisoi iso p??ryn?puu

ta; h?n meni akkunan luo ja katsoi ulos: Sándor orpanamme noukki p??ryn?n r?hk?leit? ja p

h?nt?, sill? h?n ei sy?nyt niit? ilman

si ?kisti yl?s ja toivotti hyv?? y?t? sek? antoi hajdún sa

ikovat l?hte? huomis-aamuna sangen varhain, jolloin viel? kaikki nukkuvat, ja sitte hautasivat he itsens? v

h?nen suuhunsa kaikenlaista sy?t?v?? ja juotavaa, sill? h?n ymm?rsi, ett? h?n oli tottunut t?ll? tavoin ruokituksi tulemaan. Sitte pakkasi h?n vieraansa uudestaan sis??n heid?n bundiinsa ja vaippoihinsa, ja pisti ison pullon luumuviinaa Menyhért sed?n k?teen, kun sit? vastoin Zsuzsi t?ti h?nen puolisoltansa sai vastaleivotun tuoree