icon 0
icon TOP UP
rightIcon
icon Reading History
rightIcon
icon Log out
rightIcon
icon Get the APP
rightIcon

Leo Tolstoin kertomuksia

Chapter 7 No.7

Word Count: 492    |    Released on: 04/12/2017

sanoi Mi

t ja herra niin vihainen. Kun vaan emme erehtyisi. Kas niin, sinun on silm?si ter?v?mpi ja minua paljo

ekset, levitti p?yd?lle, asetti ne kaks

t tekee. Marttakin oli jo tottunut k?sitt?m??n suutarinty?t?; h?n katsoo siis ja n?

armaankaan min? en k?sitt?nyt, kuinka ne herrassaappaat ovat neu

lkoi ommella; mutta ei kahdella harjaksella, vaa

ut asiaan. Mikaeli yh? vaan neuloo. Tuli p?iv?llishetki, Simo no

eki ty?ns? n?in onnettomasti. Herra teetti reunuspohjaiset varsisaappaat ja h?n neuloo sile?t pieksut, ilman

anoo Mik

Turmioon minut olet saattanut. Herra til

veen, pyrkien sis??n. Kurkistettiin ikkunasta, joku oli saapunut ratsain ja sit

?? p?

akoon! Mit?

tiedustamaan n

?s ni

aita en?? tarvitsekaan. H?n

dell

siin? makasi ruumiina, t?in tuskin saimme h?net reest? ulos. Rouva l?hetti siis sanomaan, ett? se herra, joka k?vi teill? tilaamassa saappaita, ei niit? en?? tarvitsekkaan; sen sijaan k?

otti valmiit pieksut, l?j?hytti niit? vastatusten, pyyhk?isi

, talonv?ki!

Claim Your Bonus at the APP

Open